Henkilöbrändäys työnhaun apuna – mitä, miksi, miten?

Vuoden 2020 rekrytointialan kehittäjä Sanna Järvinen kertoo henkilöbrändistä ja henkilöbrändäyksestä työnhaun apuna.

Henkilöbrändi ja henkilöbrändäys

Oletko jo kuullut muotisanat henkilöbrändi ja henkilöbrändäys? Jokaisella ihmisellä on henkilöbrändi ja se on syntynyt, vaikka et ole asiaa tiedostanutkaan. Työkavereillasi ja läheisilläsi on jokin kuva sinusta esimerkiksi työntekijänä ja ammattilaisena. Se on syntynyt vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Henkilöbrändiä ei siis rakennetta vain sosiaalisen median kanavissa, vaan se rakentuu joka päiväisissä kohtaamisissa muiden kanssa.

Henkilöbrändäys on puolestaan henkilöbrändin tietoista rakentamista. Omaa henkilöbrändiä voi siis rakentaa myös tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Henkilöbrändäystä on esimerkiksi omien vahvuuksien esiintuominen ja oman ammattitaidon brändääminen.

Henkilöbrändäys ei tänä päivänä ole pelkästään asiantuntijoiden työtä, vaan siitä on hyötyä, olitpa sitten perustyöntekijä tai toimitusjohtaja. Ja erityisesti siitä on hyötyä kaikille työnhaussa.

Miksi henkilöbrändäystä kannattaa hyödyntää työnhaussa?

Mitä hyötyä henkilöbrändäyksestä on työnhaussa? Tänä päivänä työnhaun kenttä on laajentunut ja sosiaalinen media on tullut yhä tärkeämmäksi työnhakukanavaksi. Se, että työnhakija on tietoisesti rakentanut henkilöbrändiään ja esitellyt ammattitaitoaan ja osaamistaan eri kanavissa, voi poikia työtarjouksia myös ns. piilotyöpaikoista. Vahva ammatillinen henkilöbrändi siis auttaa työnhaussa.

Perinteisesti asiantuntijat ovat tietoisesti rakentaneet omaa asiantuntijahenkilöbrändiään. Tänä päivänä siitä on hyötyä kaikille työnhakijoille. Kun on esillä oikeissa kanavissa, helpottaa se oikeasti myös työnhakuakin. Olitpa sitten työntekijä tai työnhakija, kannattaa ehdottomasti miettiä ja panostaa omaan henkilöbrändäykseen.

Miten henkilöbrändiä rakennetaan työnhaun näkökulmasta?

Henkilöbrändäys on pitkäjänteistä työtä. Se ei tarkoita osaamisen tyrkyttämistä jatkuvalla syötöllä eri kanavissa.

Ensinnäkin, mieti missä kanavissa potentiaaliset työnantajat ovat.

LinkedIn on perinteisesti mielletty asiantuntijoiden kanavaksi, mutta tänä päivänä siellä on myös suorittavan työn tekijöitä entistä enemmän. Määrät ovat tosin vielä pieniä, joten tämä tarjoaa mahdollisuuden myös erottautumiseen. LinkedInissä on hyvä mahdollisuus esitellä omaa osaamistaan ja löytää uusi työpaikka.

Twitter ei ole perinteinen työnhakukanava, mutta myös siellä pystyy profiloitumaan oman alansa ammattilaiseksi ja herättämään potentiaalisten työnantajayritysten edustajien kiinnostuksen.

Facebookia pidetään lähinnä ystäväkirjana, mutta siellä löytyy myös paljon erilaisia asiantuntija- ja työnhakuryhmiä. Lisäksi Instagramia ja TikTokia voi hyödyntää työnhaussa.

Toiseksi, mieti minkälaista henkilöbrändiä haluat rakentaa työnhaun näkökulmasta.

Miten pystyt parhaiten tuomaan omaa osaamistasi ja asiantuntijuuttasi esille? Tämä ei tarkoita, että spämmäät jatkuvasti minäminäminä-aiheisia postauksia, vaan että osallistut keskusteluihin, kyselet neuvoja, neuvot muita, ja siinä ohessa tuot omaa osaamistasi esille. Jakamasi tiedon ei tarvitse aina olla omaa ajatteluasi. Voit jakaa myös esimerkiksi artikkeleita, mielipiteitä tai muiden tekemiä aineistoja. Tällä tavalla kerrot muille, mikä sinun mielestäsi on tärkeää.

Rakentamalla vuorovaikusta muiden käyttäjien kanssa ja verkostoitumalla aktiivisesti, pystyt rakentamaan henkilöbrändiäsi lähes huomaamattasi. Taustalla kannattaa kuitenkin pitää mielessä omat tavoitteet esimerkiksi työnhaun näkökulmasta. Kun rakennat vahvaa ammatillista työidentiteettiä suunnitelmallisesti, voit huomata olevasi jossain vaiheessa sellaisessa asemassa, että sinun ei tarvitse hakea työtä, vaan työmahdollisuudet löytävätkin sinut.

Haluatko oppia lisää henkilöbrändäyksestä työnhaun näkökulmasta? Tutustu Rekryvalmentajan valmennuksiin. Me autamme!